Multaa vai multaa, onko sillä väliä?

Oletko koskaan miettinyt, miksi naapurin nurmikko on aina vihreämpi? Vastaus voi löytyä jalkojesi alta, nimittäin kasvualustasta, eli kansanomaisemmin sanottuna mullasta. 

Kaikkien kasvien hyvinvointi tai pahoinvointi on yleensä suurelta osin kiinni siitä, millaista multa on. Ja totta kai kyse on myös istutusten hoitamisesta, mutta siinäkin varsin iso tekijä on se, millaista multa on alunperin ollut. Eli oletko jo istuttaessasi onnistunut tekemään itsellesi työleirin vai oletko tehnyt asiat oikein ja satsannut siihen, mitä maan pinnan alta löytyy. 

Miksi?

Miksi sitten kasvualusta eli multa on niin tärkeä asia? 

Ensinnäkin kasvualusta on nimensä mukaisesti alusta jossa kasvi kasvaa (tai ei kasva), eli kasvin elinympäristö. Hyvässä kasvualustassa on sopiva rakenne ja siinä on ravinteita oikeassa suhteessa. 

Lisäksi kasvualusta vaikuttaa ylipäänsä kasvien juurten kasvuun ja siihen, miten kasvi pystyy ottamaan maasta ravinteita sekä siihen, miten vesi imeytyy. 

Silloin kun kasvualusta on oikeanlaista ja tarkoituksenmukaista, pääset hoitotyössäkin helpommalla - kasvit kasvavat lajilleen ominaisella tavalla eikä tarvitse olla taistelemassa rikkaruohoja vastaan heti alusta alkaen. 

Omassa työssäni olen säännöllisen epäsäännöllisesti törmännyt siihen, että joko hoitotyö on ollut istuttamisen jälkeen kohtuuttoman suurta tai/ja kasvit eivät ole kasvaneet kuten kuuluu tai pahimmassa tapauksessa jopa kuolleet oikeanlaisesta hoidosta huolimatta. Ja vaikka niin monesti olen kuullut että "nurmikko nyt kasvaa missä vaan" niin onpa niitäkin tapauksia tullut vastaan että "edes" nurmikko ei ole kasvanut. 

Millaista hyvä kasvualusta on?

Riippuu jonkin verran kasvilajistakin, millaista hyvä kasvualusta millekin lajille on, mutta yleisesti ottaen laadukas multa:

• sisältää riittävästi eloperäistä ainesta joka sitoo vettä ja ravinteita
• on rakeisuudeltaan oikea: ei liikaa hiekkaa eikä liikaa savea
• pH-arvo on sopiva (yleensä 6-7 pihan peruskasveille)
• vedenläpäisevyys on sopiva ja riittävä, jotta juuret eivät seiso vedessä
• siinä ei ole monivuotisten rikkaruohojen juuria

No mistä tämän kaiken sitten tietää, millaista käyttämäsi kasvualusta on? Jos tilaat isomman määrän joltakulta kasvualustatoimittajalta tai maanrakentajalta multaa, pitäisi toimittajalla olla esittää kyseisen kasvukauden aikana teetetyt todistukset eli viljavuusanalyysi myymästään tuotteesta. Toki sen tulkitseminen voi aiheuttaa haasteita, mutta verrattavat ohjearvot löytyvät asiaan perehtyvälle helpoiten esimerkiksi Viherympäristöliiton sivuilta.

Tietenkään nämäkään tulokset eivät kerro mitään siitä, sisältääkö multa monivuotisten rikkaruohojen juuria. Se pitääkin todeta pääsääntöisesti silmämääräisesti, ja se on ainakin joidenkin pahimpien (vuohenputki, leskenlehti, juolavehnä) kohdalla jopa kohtuullisen helppoa, sillä niillä on melko paksut, vaaleat juuret. Jos niitä näkyy kasvualustassa niin pitäisi hälytyskellojen soida, etenkin siinä tapauksessa että käytät multaa istutusten tekemiseen. Nurmikollakaan ne eivät ole toivottavia, mutta siellä niistä pystyy jotenkin pääsemään niskan päälle nurmikkoa leikkaamalla. 

Kun tarvitset multaa isompia määriä, tarkista aina todistukset mullan laadusta

Jos taas haluat tietää tarkemmin mitä omassa pihassasi jo valmiina oleva kasvualusta sisältää ja millaista se on, voit teettää itsekin viljavuusanalyysin ja ottaa siihen lisäksi vielä maanparannusohjeet sen mukaan mitä olet siihen istuttamassa. Netistä löytyy muutama eri toimija tähän, mutta esimerkiksi Viljavuuspalvelu on hyväksi havaittu. 

Entäs se määrä?

Mullan laadun lisäksi toinen tärkeä asia on mullan määrä. Jos multaa on etenkin syvyyssuunnassa mutta myös leveyssuunnassa liian vähän, ei kasvi pääse levittämään juuriaan ja ottamaan ravinteita ja vettä tarpeeksi. Sama pätee myös esimerkiksi nurmikoilla, joilla ohjeellinen kasvualustan paksuus on 20 cm. Muutaman sentin multakerroksella etenkin hiekkamailla lopputuloksena on armoton kuivuminen hellepäivinä. 

Ohjeelliset minimisyvyydet eri kasviryhmille on olemassa, ja niistä ei kannata tinkiä jos haluaa helppohoitoisen pihan ja kauniit, hyvinvoivat istutukset. Nämä ohjesyvyydet ovat seuraavanlaiset:

• perennat lajista riippuen 10-50 cm
• nurmikko 20 cm
• pensaat 40-50 cm
• pienet puut 60 cm
• suuret puut 80 cm
• köynnökset 60 cm

Leveyssuunnassa olisi hyvä, että kasvualustaa olisi vielä syvyyttä enemmän ainakin jollakin paksuudella, jotta juurilla on tilaa levittäytyä myös sivulle. Meillä ammattilaisilla ohjearvot menevät niin, että esimerkiksi pienillä puistopuilla yksittäisen kasvualustan koko on 1,5 m3, mutta tässäkin edellytys olisi, että tämä kasvualustakuoppa olisi yhteydessä jonkin muun kasvillisuuden kasvualustaan, jonka vähimmäispaksuus on 40 cm. Tällöin kyseisen puun käytössä oleva kasvualustamäärä olisi kokonaisuudessaan n. 15 m3. 

Kun huolehdit kasvualustan laadusta, rakennat pihallesi vahvan perustan. Kaunis piha ei synny sattumalta, vaan se kasvaa hyvästä maaperästä!