10 kasvin lista pihan parhaita peruskasveja

Oman pihan kasvillisuutta suunniteltaessa tulisi aina ensimmäisenä lähteä liikkeelle isommista linjoista ja siten, että edetään isommasta kokonaisuudesta pienempien yksityiskohtien suuntaan eikä toisin päin. Ensin siis kasvillisuudelle paikat: mihin sitä halutaan, halutaanko johonkin näkösuojaa jne. ja minkä muotoisia ja kokoisia alueita halutaan. Sen jälkeen kasvillisuuden korkeudelle toiveet ja sen jälkeen vasta lajien kimppuun. 

Yleisesti ottaen halutaan että piha on helppohoitoinen, ja siten myös kasvit saisivat olla helppohoitoisia. Tosin yleensä ne sitä ovatkin, koska eniten kunnossapidon tunteja kesäkaudelle lisäävät nurmikot eivätkä suinkaan istutetut monivuotiset kasvit. Siitä huolimatta pihan perusrunko olisi hyvä rakentaa helpoista ja varmoista kasveista, joita ei tarvitse olla leikkelemässä ja suojaamassa jatkuvasti. Perusrungon lisäksi voi laitella mielensä mukaan mitä vain, mutta toisaalta näistäkin alla olevista peruskasveista saa rakennettua varsin tyylikkään pihan vaikka ei laittaisi mitään muuta. 

1 - Katajat

Aurinkoiselle ja kuivalle paikalle aina ensimmäisenä itselläni tulee mieleen katajat. Katajia kasvaa meillä luontaisestikin, mutta viljelyssä on paljon eri tyyppisiä vaihtoehtoja, joista saa mielenkiintoisia kokonaisuuksia. 

Pilarikatajilla saa luotua korkeutta ilman, että tarvii varata kovin leveää tilaa. 'Suecica' -lajike on lienee meillä yleisin, korkeampi pilarikatajan lajike ja toisaalta pikkupilarikataja 'Compressa' on sitten todella pieniin paikkoihin soveltuva. 

Pensasmaisempia lajeja ovat esimerkiksi rohtokatajat, joiden oksat ovat kohenevat. Tarhakatajan lajike 'Mint Julep' on myös kaunis ja kookkaampi, pensasmainen kataja. 

Aivan matalia maanpeittokatajia taas on saatavilla useita lajikkeita. Itse tulee suosittua kääpiökatajan lajiketta 'Repanda', joka on aivan matala, tumman vihreä ja kasvaa jopa pari metriä leveäksi. 

2 - Pensasangervot eli spiraeat

Pensasangervojen kohdalla sanon usein hoito-ohjeeksi leikata koko pensas alas 5-10 vuoden välein. Toki tästä voi olla pieniä muunnelmia lajista riippuen, mutta periaatteessa pensasangervojen hoito on juuri niin helppoa jos paikka on oikea. Siksipä niitä monesti käytetään myös liikennealueilla tai kaupungeissa yleensäkin massakasveina. 

Pensasangervoissa on mistä valita: on matalampaa, korkeampaa, keltalehtistä... Korkeammista, noin 1,5 metrin korkuisista pensaista mainittakoon esimerkkeinä idänvirpiangervo ja norjanangervo. Kukinta niillä ei kestä kovin kauaa, mutta muutoin ovat kyllä helppoja pensaita. Matalammista, n. metrin korkeista omia suosikkejani lienee koivu- ja rinneangervot sekä keijuangervo lajikkeineen. Näitä tulee usein käytettyä pensasaidanteina siten, että sekaan istutetaan jokunen pienehköksi jäävä puu. Aivan matalista mainittakoon Lumikki verhoangervo, joka jää korkeudeltaan noin puoleen metriin. 

Kuva: Vasemmalla syyshortensia kurjenpolvien kera, oikealla keijuangervo

3 - Hortensiat

Hortensioita näkee paljon yksittäin ja nurmikolle istutettuna, mutta kyllä nekin, aivan kuten periaatteessa kaikki muutkin kasvit, ovat parhaimmillaan joko omana ryhmänään tai muun kasvillisuuden seassa. Silloin myös kasvualustan olosuhteet ovat kasville suotuisammat, kun nurmikko ja aurinko eivät kilpaile vedestä ja ravinteista. 

Kun hortensioille järjestää kasvupaikan, joka ei ole kaikkein kuivin ja paahteisin ja kasvualustalla on syvyyttäkin jonkin verran, niin tässäkin on kyseessä helppo kasvi. Hortensialle sopii myös hapan kasvualusta, mutta oman kokemukseni mukaan se ei ole kuitenkaan välttämätön kasvin menestymiseksi, kuten esimerkiksi alppiruusuilla on. Hortensiat ovat myös siinä mielessä arvokkaita kasveja, että ne ovat niitä aika harvoja syyspuolen kukkijoita puuvartisista pensaista. 

Jos ei ole intoa leikata, on hyviä vaihtoehtoja esimerkiksi mustilanhortensia, joka pysyy kauniin muotoisena ja kukkii heinäkuun lopulta lähtien. Toisaalta syyshortensiat kukkivat vielä myöhempään, ja niissä on lajikkeita mistä valita. Eikä niitäkään ole pakko leikata, mutta itse pidän ainakin siitä, että on vähemmän mutta isoja kukkia sen sijaan, että kukkia olisi paljon ja ne olisi pienempiä. Silloin sitä leikataan keväisin uudesta vuosikasvusta siten, että siihen jää 1-4 silmuparia edellisestä oksanhaarasta laskien.

Hortensioissa on olemassa myös mainio köynnöskasvi, köynnöshortensia. Sitä ei pidä istuttaa aurinkoiselle paikalle, vaan se menee jopa melko syvässä varjossa. Se on alkuun hidaskasvuinen, mutta kukkiessaan mielestäni todella kaunis kasvi. Sopii hyvin myös maanpeitekasviksi tai kiipeämään pitkin puun runkoa. 

4 - Syreenit

Syreenit taas ovat niitä korkeampia pensaita, joiden kukinnan tai ainakin niiden tuoksun moni tunnistaa. Syreenit ovat myös eräille perhosille mieleisiä kasveja. 

Se tavallisin syreeni lienee pihasyreeni, jota on olemassa liilan ja valkoisen sävyisenä, mutta muihinkin syreeneihin kannattaa tutustua. Unkarinsyreeniä on paljon käytetty pensasaidoissa ja -aidanteissa, vaikka samaan tarkoitukseen etenkin vapaasti kasvavaksi aidanteeksi sopii myös esimerkiksi isabellansyreeni. 

Syreeneistä on tehty myös pieniä puita, jotka sopivat hyvin kukkiviksi puiksi vaikkapa pieneen rivitalopihaan. Tästä esimerkkinä mainittakoon rungollinen puistosyreeni 'Tammelan kaunotar'. Monia muitakin syreeneitä kuitenkin saa rungollisena, joten niitä kannattaa taimistoilta kysyä. 

Kuva: Vasemmalla valkoinen pihasyreeni, oikealla unkarinsyreeni

5 - Pihlajat

Itse tunsin ennen koulutustani vain kotipihlajan, luullen sen ollen ainoa pihlaja, mutta niitähän on vaikka mitä muitakin! Suosikkini niistä olisi ilman muuta tuurenpihlaja, mikäli se ei olisi myös jänisten suosikki... Mutta muitakin pihlajia todellakin on vaikka kuinka monta, ja koska ne ovat kohtuullisen pieniä puita, niitä voi käyttää todella monipuolisesti, eikä tarvita maatilan pihapiiriä niitä kasvattaakseen. Esimerkkinä vaikkapa suomenpihlaja, joka on kasvutavaltaan kaunis, ikään kuin pyöreämpi kuin kotipihlaja. Toisena tutustumisen arvoisena esimerkkinä sitruunapihlaja, jolla on nimensä mukaisesti sitruunankeltaiset marjat ja sen lisäksi todella kaunis syysväri. 

6 - Kuunliljat

Perennojen puolella pidän helppohoitoisimpina niitä, jotka pystyvät peittämään kasvualustansa kohtuullisessa ajassa ja peittävät sen hyvin. Tällainen kasvi on esimerkiksi tämä varjoisten paikkojen suosikkikasvi kuunlilja. Kuunliljat tulevat lehteen melko myöhään keväällä, mutta juuri sen vuoksi ne ovat erinomaisia kasveja erilaisten, keväisten sipulikukkien kanssa. Tulppaanien, narsissien ja idänsinililjojen kuihtuvat kukat ja lehdet jäävät juuri sopivasti kuunliljojen kasvavien lehtien alle eikä niille siten tarvitse tehdä välttämättä mitään. 

Kuunliljat istutetaan lajikkeesta riippuen 30-50 sentin välein. 

Kuva: vasemmalla erilaisia kuunliljoja, oikealla sininen nyppykurjenpolvi sekä peittokurjenpolvi

7 - Kurjenpolvet

Kurjenpolvet ovat loistavia maanpeiteperennoja, samalla kuitenkin kukkien melko pitkään ja kauniisti. Kurjenpolvissa on myös valinnanvaraa, mutta kenties parhaita maanpeiteominaisuuksiltaan ovat peitto- ja tuoksukurjenpolvet. Lisäksi kaunis, vaaleanpunakukkainen kivikkokurjenpolvi (toiselta nimeltään harmaakurjenpolvi) on yhtä hyvä, matalampi vaihtoehto kuiville ja jopa paahteisille paikoille. 

Kurjenpolvet istutetaan 30-40 sentin välein. 

8 - Päivänliljat

Päivänliljat eivät ole maanpeitekasveja, mutta oivia ryhmäperennoja kuitenkin, joissa valittava lajikemäärä on varsin suuri. Ne ovat aurinkoisen tai puolivarjoisen paikan perennoja vaikkapa vesiaiheiden yhteyteen tai esimerkiksi aidannetyyppisesti käytettynä aidan tai oleskelualueen vierelle tai matalampien perennojen taustakasviksi. Kasvin hiukan heinämäinen habitus on kaunis lisä joidenkin täysin erilaisen lehden omaavien kasvien joukkoon. 

9 - Narsissit

Narsissit ovat aurinkoisen tai puolivarjoisen paikan vaatimattomia sipulikukkia, jotka istutetaan syksyllä. Niitäkin on saatavilla jos jonkinlaista; on yksinkertaista ja kerrottua, valkoista, moniväristä, torvimaista jne. 

Narsissit kannattaa silloin tällöin nostaa ylös ja jakaa, jotta kukinta säilyy runsaana. 

10 - Villiviini

Köynnösten puolelta mainittakoon vielä villiviinit, jotka sopivat myös maanpeitekasveiksi. Ne ovat vaatimattomia, sillä ne menestyvät myös varjossa. Joskin ne kannattaa istuttaa aurinkoiselle paikalle ihan jo komean syysvärin vuoksi. 

Yleisin ja parhaiten menestyvä meillä kasvatettu villiviini on säleikkövilliviini, joka kiipeää tukea vasten ja kasvaa suhteellisen nopeasti. 

Monesti pihan kasvillisuutta miettiessä ei edes muisteta että köynnöksetkin on olemassa, vaikka niitä kannattaisi käyttää monipuolisesti myös maanpeittäjänä ja kasvamaan muureille, kiville jne. 

Mikäli haluat oppia pihan peruskasveista ja istuttamisesta lisää, suosittelen Pihaunelmia Basic -kurssiamme, jonka voit käydä läpi oman aikataulusi mukaan milloin haluat.